Seuraavana päivänä ajeltiin bussilla aluksi Eiffel-tornille. Tarkoitus oli mennä hissillä tornin huipulle, mutta muutimme mieltä kun huomasimme, kuinka pitkät jonot hisseille olivat. Ei meillä ollut enää koko päivää aikaa tuhlattavaksi yhteen kohteeseen niinkuin eilen oli käynyt Louvressa. Niinpä kierreltiin ja ihailtiin valtaisaa tornia maasta käsin. Katuja reunustivat matkamuistokojut ja päätimme ostaa yhdestä kangaskassin tavaroillemme. Ihmettelin kassia valitessani, että mikä humalainen ukkeli siinä notkuu aika tuiskeessa. Kun menin maksamaan, tuli ukkoon liikettä, hän kiersi äkkiä myyntitiskin puolelle ja otti rahat pois, kas kauppiashan se siinä tienasi vähän viinirahoja. Turisti-infosta sain hyvän bussien reittikartan, jonka avulla oli helppo suunnitella sopivia reittejä nähtävyyksille.
Herra Eiffelin patsas tornin juurella
Ajelimme Luxembourgin puistoon asti, lähdimme tallustamaan opiskelijoiden Latinalaiskorttelia (Quartier Latin, nimi tulee latinan kielestä, joka aikoinaan oli opiskelukieli), ohitimme Sorbonnen yliopiston pääkampuksen, mutta sitten rupesi tiputtelemaan vettä. Ajelimme taas bussilla pitkät pätkät aina välillä pysähtyen, kun halusimme tutustua johonkin paikkaan lähemmin. Oikein kätevä systeemi suurkaupungissa ja säästää jalkaparkoja.
Ei ole Pisan torni vaikka vinossa onkin. Muistomerkki on pystytetty Bastiljin pahamaineisen vankilan paikalle. Itse vankilasta ei ole jäljellä kuin vähän peruskiviä. Aukion laidalla on myös modernia arkkitehtuuria edustava oopperatalo.
Moulin Rouge eli Punainen Mylly avaran Boulevard de Clichyn varrella. Pigallen alue oli rapistunutta seutua, mutta suht edullisia katukahviloita sieltä löytyi runsaasti.Palailtiin Montmartren kautta takaisin ydinkeskustaan ja hetken siinä vielä ihmeteltiin, mutta sitten väsymys voitti ja palattiin autolle.
Île de la Cité, jossa sijaitsee Notre Damen katedraali
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti