Jätimme Normandian taaksemme ja hurautimme Pariisiin, joka olikin tämänkertaisen matkan pääkohde. Olin ennalta varautunut vaikeuksiin suunnistamisessa ja siksi tutkinut karttaa hartaasti ja pitkään, että pystyisimme pääsemään mahdollisimman vähin eksymisin
Bois de Boulognen campingille. Aika pitkään sujui hyvin, lähestyimme kaupunkia lännestä pitkin N13 -valtatietä, mutta äkkiä tie vei tunneliin, jossa vastassa oli T-risteys, ja molempiin suuntiin vielä sama paikannimi. Väärin meni ja kohta oltiin ihan tuntemattomilla kaduilla, joita en kartasta löytänyt. Mutta hätä keinot keksii! Pysähdytttiin kadunreunaan, hasardit päälle ranskalaiseen tapaan ja mies rupesi katsomaan kompassin avulla, että mihin suuntaan pitäisi lähteä. Hyvä konsti, ensin löytyi Seine-joki ja sitten olikin helppo löytää camping.
Seuraavana päivänä hypättiin campingin portilta shuttle-bussiin, joka vei meidät puiston halki Porte Maillot -aukiolle. Metroasemalta ostimme Pariisi-kortit, joilla voi ajella metrolla tai paikallisbusseilla rajoituksetta niin paljon kuin ehtii. Kahden päivän kortit maksoivat n. 8 € per nenä. Ajelimme heti metrolla Louvren asemalle ja sitten pitkään jonoon odottamaan (todella perusteellista) turvatarkastusta.

Louvren sisäpihaa, turvatarkastus oli suuressa lasipyramidissa vasemmalla. Laskeuduimme alakertaan ostamaan liput automaatista ja sitten katselemaan taidetta. Valitsimme sen siiven, josta kuuluisa Mona-Lisa löytyisi.

Vanhaa kreikkalaista veistostaidetta oli sali toisensa perään, sitten italialaista maalaustaidetta pääosin uskonnollisista aiheista. Viimeisessä salissa olikin sitten mahdoton tungos, kaikki olivat tulleet katsomaan maailman salaperäisintä hymyä. Salissa oli puoli tusinaa vartijoita, jotka patistelivat koko ajan porukkaa liikkumaan eteenpäin. Valokuvaaminen oli vaikeaa, kun ihmiset tönivät ympärillä ja kaiken aikaa piti olla liikkeessä kohti ulko-ovea.

Maailman tunnetuin hymy luodinkestävän lasin takana.
Kävimme myös egyptiläisen taiteen osastossa katselemassa sfinksejä ja muita patsaita, mutta muumioita emme päässet näkemään, se osa museosta oli suljettu. Siinä vaiheessa olimme jo melkoisen uupuneita, tunnetut taideteokset vain vilisivät silmissä ja nälkäkin rupesi vaivaamaan. Söimme herkullisen aterian ravintolan terassilla ja kiertelimme hetken bussilla mm. Riemukaaren ja Concorde-aukion kautta, ennenkuin palasimme campingille laastaroimaan hiertymiä jaloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti