Pigalle, Pigalle...

Seuraavana päivänä ajeltiin bussilla aluksi Eiffel-tornille. Tarkoitus oli mennä hissillä tornin huipulle, mutta muutimme mieltä kun huomasimme, kuinka pitkät jonot hisseille olivat. Ei meillä ollut enää koko päivää aikaa tuhlattavaksi yhteen kohteeseen niinkuin eilen oli käynyt Louvressa. Niinpä kierreltiin ja ihailtiin valtaisaa tornia maasta käsin. Katuja reunustivat matkamuistokojut ja päätimme ostaa yhdestä kangaskassin tavaroillemme. Ihmettelin kassia valitessani, että mikä humalainen ukkeli siinä notkuu aika tuiskeessa. Kun menin maksamaan, tuli ukkoon liikettä, hän kiersi äkkiä myyntitiskin puolelle ja otti rahat pois, kas kauppiashan se siinä tienasi vähän viinirahoja. Turisti-infosta sain hyvän bussien reittikartan, jonka avulla oli helppo suunnitella sopivia reittejä nähtävyyksille.

Herra Eiffelin patsas tornin juurella

Ajelimme Luxembourgin puistoon asti, lähdimme tallustamaan opiskelijoiden Latinalaiskorttelia (Quartier Latin, nimi tulee latinan kielestä, joka aikoinaan oli opiskelukieli), ohitimme Sorbonnen yliopiston pääkampuksen, mutta sitten rupesi tiputtelemaan vettä. Ajelimme taas bussilla pitkät pätkät aina välillä pysähtyen, kun halusimme tutustua johonkin paikkaan lähemmin. Oikein kätevä systeemi suurkaupungissa ja säästää jalkaparkoja.

Ei ole Pisan torni vaikka vinossa onkin. Muistomerkki on pystytetty Bastiljin pahamaineisen vankilan paikalle. Itse vankilasta ei ole jäljellä kuin vähän peruskiviä. Aukion laidalla on myös modernia arkkitehtuuria edustava oopperatalo.

Moulin Rouge eli Punainen Mylly avaran Boulevard de Clichyn varrella. Pigallen alue oli rapistunutta seutua, mutta suht edullisia katukahviloita sieltä löytyi runsaasti.

Palailtiin Montmartren kautta takaisin ydinkeskustaan ja hetken siinä vielä ihmeteltiin, mutta sitten väsymys voitti ja palattiin autolle.

Île de la Cité, jossa sijaitsee Notre Damen katedraali

Pariisiin

Jätimme Normandian taaksemme ja hurautimme Pariisiin, joka olikin tämänkertaisen matkan pääkohde. Olin ennalta varautunut vaikeuksiin suunnistamisessa ja siksi tutkinut karttaa hartaasti ja pitkään, että pystyisimme pääsemään mahdollisimman vähin eksymisin Bois de Boulognen campingille. Aika pitkään sujui hyvin, lähestyimme kaupunkia lännestä pitkin N13 -valtatietä, mutta äkkiä tie vei tunneliin, jossa vastassa oli T-risteys, ja molempiin suuntiin vielä sama paikannimi. Väärin meni ja kohta oltiin ihan tuntemattomilla kaduilla, joita en kartasta löytänyt. Mutta hätä keinot keksii! Pysähdytttiin kadunreunaan, hasardit päälle ranskalaiseen tapaan ja mies rupesi katsomaan kompassin avulla, että mihin suuntaan pitäisi lähteä. Hyvä konsti, ensin löytyi Seine-joki ja sitten olikin helppo löytää camping.

Seuraavana päivänä hypättiin campingin portilta shuttle-bussiin, joka vei meidät puiston halki Porte Maillot -aukiolle. Metroasemalta ostimme Pariisi-kortit, joilla voi ajella metrolla tai paikallisbusseilla rajoituksetta niin paljon kuin ehtii. Kahden päivän kortit maksoivat n. 8 € per nenä. Ajelimme heti metrolla Louvren asemalle ja sitten pitkään jonoon odottamaan (todella perusteellista) turvatarkastusta.

Louvren sisäpihaa, turvatarkastus oli suuressa lasipyramidissa vasemmalla. Laskeuduimme alakertaan ostamaan liput automaatista ja sitten katselemaan taidetta. Valitsimme sen siiven, josta kuuluisa Mona-Lisa löytyisi.

Vanhaa kreikkalaista veistostaidetta oli sali toisensa perään, sitten italialaista maalaustaidetta pääosin uskonnollisista aiheista. Viimeisessä salissa olikin sitten mahdoton tungos, kaikki olivat tulleet katsomaan maailman salaperäisintä hymyä. Salissa oli puoli tusinaa vartijoita, jotka patistelivat koko ajan porukkaa liikkumaan eteenpäin. Valokuvaaminen oli vaikeaa, kun ihmiset tönivät ympärillä ja kaiken aikaa piti olla liikkeessä kohti ulko-ovea.

Maailman tunnetuin hymy luodinkestävän lasin takana.
Kävimme myös egyptiläisen taiteen osastossa katselemassa sfinksejä ja muita patsaita, mutta muumioita emme päässet näkemään, se osa museosta oli suljettu. Siinä vaiheessa olimme jo melkoisen uupuneita, tunnetut taideteokset vain vilisivät silmissä ja nälkäkin rupesi vaivaamaan. Söimme herkullisen aterian ravintolan terassilla ja kiertelimme hetken bussilla mm. Riemukaaren ja Concorde-aukion kautta, ennenkuin palasimme campingille laastaroimaan hiertymiä jaloissa.