Synkimpään kaamosaikaan lähdimme pois loskaisesta ja pimeästä marraskuu-Suomesta Espanjan "aurinkoon". Barcelona on tosin niin pohjoisessa, lähellä Ranskan rajaa, ettei sielläkään tuohon aikaan enää mitään huikaisevia helteitä ollut. Päivisin kuitenkin aurinko lämmitti mukavasti, vaikka lämpöasteet alle 20:n jäivätkin. Iltaisin oli kuitenkin aika vilpoista, 10-12 -asteista.
Hotellimme oli Vanhassa kaupungissa lähellä katedraaliaukiota, josta oli mukava lähteä vanhan kaupungin kujien vilinää katselemaan tai kuulua Ramblasia pitkin rantaan huvialuksia katselemaan. Ostimme taas kolmen päivän bussi/metroliput, ja pääsimme ajelemaan mielin määrin pitkin laajaa kaupunkia.
Barcelonan kuuluisa maamerkki Sagrada Familia, joka tosin läheltä nähtynä oli melko synkkä kolossi, vaikutelmaa ei vähentänyt keskeneräisyys ja rakennustelineet. Saisivat jo lopettaa rakentamisen, Gaudin arkkitehtuuria ei pysty kukaan muu matkimaan.
Lisää Gaudin luomuksia nähtiin Güellin puistossa, jossa kuuluisa arkkitehti myös asui rakennusaikana pienessä mökissä.
Barcelona on sikäli aika harvinainen suurkaupunki, että sillä on iso uimaranta aivan kaupungin keskustassa Barcelonetassa. Kesällä siellä on kuhinaa, nyt oli vain joitakin ulkoilijoita ja tietysti turisteja. Ja piti toki käydä kokeilemassa veden lämpötilaa (aika vilposta oli) ja niinpä holahti toinen kenkä vettä täyteen kun en osannut sitä seitsemättä aaltoa varoa. Nuhahan siitä sitten seurasi.
Kaupungin nimikkosukellusvene oli kovin pienikokoinen ja sijaitsee lähellä entistä olympiakylää, joka nyt on asuinalueena
Erilaisia esiintyviä "taiteilijoita" riitti joka paikkaan. Tämä päätön mies soitteli hotelliamme vastapäätä katedraalin aukiolla.
Ja sisällä katedraalissa oli lintuallas! (Jouduimme menemään sisään juoksujalkaa, kun erehdyimme antamaan lantin rapuilla istuvalle kerjäläiselle, jolloin muutkin samaa tointa harjoittavat ryntäsivät porukalla peräämme;-)
Teimme retken myös hieman pohjoisempaan Figueresiin, jossa on tunnettu Dali-museo. Virkistävä poikkeus usein niin samalaisten museoiden joukossa, mutta tunnetuimpia teoksia siellä ei ollut paitsi luonnoksina.
Dalin maailma on nurinkurinen: kun napista painoi, alkoi auton sisällä sataa.
Hotellimme oli Vanhassa kaupungissa lähellä katedraaliaukiota, josta oli mukava lähteä vanhan kaupungin kujien vilinää katselemaan tai kuulua Ramblasia pitkin rantaan huvialuksia katselemaan. Ostimme taas kolmen päivän bussi/metroliput, ja pääsimme ajelemaan mielin määrin pitkin laajaa kaupunkia.
Barcelonan kuuluisa maamerkki Sagrada Familia, joka tosin läheltä nähtynä oli melko synkkä kolossi, vaikutelmaa ei vähentänyt keskeneräisyys ja rakennustelineet. Saisivat jo lopettaa rakentamisen, Gaudin arkkitehtuuria ei pysty kukaan muu matkimaan.
Lisää Gaudin luomuksia nähtiin Güellin puistossa, jossa kuuluisa arkkitehti myös asui rakennusaikana pienessä mökissä.
Barcelona on sikäli aika harvinainen suurkaupunki, että sillä on iso uimaranta aivan kaupungin keskustassa Barcelonetassa. Kesällä siellä on kuhinaa, nyt oli vain joitakin ulkoilijoita ja tietysti turisteja. Ja piti toki käydä kokeilemassa veden lämpötilaa (aika vilposta oli) ja niinpä holahti toinen kenkä vettä täyteen kun en osannut sitä seitsemättä aaltoa varoa. Nuhahan siitä sitten seurasi.
Kaupungin nimikkosukellusvene oli kovin pienikokoinen ja sijaitsee lähellä entistä olympiakylää, joka nyt on asuinalueena
Erilaisia esiintyviä "taiteilijoita" riitti joka paikkaan. Tämä päätön mies soitteli hotelliamme vastapäätä katedraalin aukiolla.
Ja sisällä katedraalissa oli lintuallas! (Jouduimme menemään sisään juoksujalkaa, kun erehdyimme antamaan lantin rapuilla istuvalle kerjäläiselle, jolloin muutkin samaa tointa harjoittavat ryntäsivät porukalla peräämme;-)
Dalin maailma on nurinkurinen: kun napista painoi, alkoi auton sisällä sataa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti