Nälkä kasvoi syödessä ja päätimme jatkaa matkaa vielä etelämmäksi. Ajelimme maisemista nauttien Gardan itärantaa ja pysähdyimme etelärannalla Sirmionessa, joka sijaitsee kilometrejä pitkällä kapealla niemellä. Sieltä jatkoimme kohti Milanoa ja edelleen Lago di Comolle, jyrkkien rinteiden ympäröimälle syvälle järvelle Milanosta pohjoiseen.
Rantatie on melko kapea ja mutkainen, köröttelimme kaikessa rauhassa ihaillen upeita maisemia, kun ykskaks taaksemme ilmaantui nuorisoporukka avoautoineen töräyttelemään torvea. Vaan mitenpä siinä annat tietä, kun toisella puolen on jyrkkä kallioseinämä ja toisella puolen järvi (ja kylien kohdalla talot aivan tiessä kiinni)! Näkyvyyskin oli olematon ja liikenne vilkasta, ohittamista ei voinut ajatellakaan. Viimein kumminkin tuli pieni levike, jossa saatoimme päästää pojat ohi. Ja kiitokseksi siitä näyttivät turisteille keskisormea!!
Yövyimme Comon rannalla pari yötä ja kun sitten rupesimme tutkimaan karttaa, huomasimme että Rivieran ranta on sentään melko lähellä, eihän sitä nyt voida jättää näkemättä, kun kerran Italiassa ollaan. Sinne siis. Ja niin päädyttiin pienelle paikallisten asukkien suosimalle campingille, josta oli 10 metrin matka uimaan Välimeren lämpöisiin aaltoihin. Siinä oli myös oiva tilaisuus seurata italialaisten sosiaalista, perhekeskeistä elämäntyyliä. Pariin naapuriautoon tuntui ahtautuneen koko suku, miehet kävivät päivisin töissä, vaimot keskittyivät keittämiseen, lasten komenteluun ja juoruiluun, ja iltaisin koko porukka kokoontui pitkän kaavan mukaan syömään.
Tästä näkymästä nautimme n. 30 asteen helteessä, onneksi olivat vilvoittavat vedet lähellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti