Rivieran rantatie on näkemisen arvoinen, kauniita vaikkakin tosi tiheästi rakennettuja pikkukaupunkeja ja hulppeita jahteja venesatamissa. Välillä noustaan jyrkästi korkeille kukkuloille, jotka ovat usein vielä aivan luonnontilassa (paitsi suurkaupunkien ympäristössä nekin on rakennettu täyteen). Aivan oma lukunsa on sitten Monaco, jossa varakkuus todella näkyi: satamien huvijahdit olivat valtavan kokoisia, talot hienoja palatseja, liikkeet kalliita boutiqueita, ihmiset tyylikkäitä.
Monacossa asustellaan komeasti Nizzassa eksyimme aika pahoin kapealle sivukujalle, mutta selvittiin sieltä sentään suht vähäisin vahingoin (kadun reunan skotteririvistö kaatui kuin dominopalikkarivi, kun automme hiukan ulommaista nappasi). Saatiin myös tuntumaa liikenteen joustavuuteen, kun monikaistainen rantatie sukelsi yhtäkkiä tunneliin, ja huomasimme että se onkin autollemme liian matala. Pois peruttaminen onnistui kumminkin ihan hyvin.
Välillä olisimme mielellämme pysähtyneet valokuvaamaan ja vaikkapa uimaan, mutta pysäköintialueet olikin tarkoitettu vain pikkuautoille, asuntoautolle ei tuntunut tilaa löytyvän mistään, monilla parkkipaikoilla oli jopa estetty isompien autojen pysäköinti matalin rautatangoin. Rantaleirintä loppui myös täysin Ranskan puolelle tultaessa, ei auttanut kuin ajella pitkät pätkät poispäin rannasta campingalueen löytääkseen.
Välillä olisimme mielellämme pysähtyneet valokuvaamaan ja vaikkapa uimaan, mutta pysäköintialueet olikin tarkoitettu vain pikkuautoille, asuntoautolle ei tuntunut tilaa löytyvän mistään, monilla parkkipaikoilla oli jopa estetty isompien autojen pysäköinti matalin rautatangoin. Rantaleirintä loppui myös täysin Ranskan puolelle tultaessa, ei auttanut kuin ajella pitkät pätkät poispäin rannasta campingalueen löytääkseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti